maanantai 19. helmikuuta 2018

Lämmin feta&tomaatti&mantelisalaatti


Talvella salaatit ovat olleet jo ajatuksena sellainen, että minulle tulee kylmä. Kunnes keksin lämpimät salaatit. Nyt syön salaatteja kesättalvet, ainoa ero on, että talvella salaatti tulee uunin kautta.

Tässä yksi lempisalaattini, lämmin feta&tomaatti&karpalo&mantelisalaatti.Nam.



Lämmin feta&tomaatti&karpalo&mantelisalaatti

Noin 15 minitomaattia, 1 dl kuivattuja karpaloita, 1 dl manteleita, 100 g fetaa, 2 rkl tomaattikastiketta, 1/2 pnt salaattia, öljyä, suolaa ja mustapippuria

Puolita tomaatit. Levitä uunipellille ne, karpalot, mantelit ja tomaattikastiketta. Paista uunissa noin 10 minuuttia noin 180 asteessa. Murustele feta kaiken päälle ja anna paistua vielä hetken. Pese ja revi salaatti, pyörittele sitä öljyssä, lado lautaselle ja lämmintä tomaattiseosta päälle. Viimeistele suolalla ja pippurilla.

Lisäkkeeksi, iltapalaksi, leivän päälle. Menee miten vain.

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Skidien kanssa syömässä - Hoplopster

Kävimme vierailemassa Hoplopin ja ravintola Rosterin yhteistyö-popupissa nimeltään Hoplopster. 
Tämä on lapsille suunnattu ravintolakonsepti, jossa kaikki on suunniteltu hauskasti lasten ehdoilla, kuitenkin niin, että ollaan huippuravintolassa, laadukkaiden makujen ja palvelun äärellä. Hoplop ja Roster haluavat tarjota perheille hauskuutta ja rentoa yhdessäoloa vaivattomasti ja herkullisesti. Ja onnistuihan se.

Olimme täällä viime vuonnakin, joten perinteet löytyy.




Lapsille oli suunniteltu kolme erilaista holitonta cocktailia, oma suosikki oli edessä oleva Apinan Aivot.  Jami niitä meille tarjoili.




Menu oli todella hyvä, monipuolinen, mutta tarpeeksi simppeli, niin että lapsillekin maistui.  Kaikki me löysimme sieltä suosikkimme.


Skidiä oli mukana eri-ikäistä, ihan kaikki ei syöneet menuta :) 



Popcornpaneerattu kana oli niin törkeän hyvää, että päätettiin kokeilla myös kotona.


Kamera varastettiin välillä, joten taidekuviakin löytyi ruokailun jälkeen. 


Tämä lohi on aivan törkeän hyvää. 


Meillä oli mukana yksisarvinen....


Hoplopsterin henkeen kuului, että lapset tarjoilivat ruokaa lapsille.  Ja meillekin. Ihania olivat.


Pääruuaksi lehtipihvi. Klassikko.  Ja tietysti äideille vähän viiniä.



 Jälkkäriksi oli jätskibuffa, joka myös toimii aina.


Superylläriksi saimme skidien tekemiä keksejä, jotka oli aika ylenpalttisesti koristeltu. Maistuivat kyllä.


Tältä se meininki näytti periaatteessa... Aika hurjaa oli, mutta kivaa myös.

Kiitos Hoplopsterille lounaasta! 

perjantai 9. helmikuuta 2018

Mitä leffassakäyminen minulle merkitsee - Kluuvikadun Maxim





Rakastan leffassakäyntiä.  Olen aina rakastanut. Onneksi kotikaupungissani Helsingissä siihen on aina ollut paljon vaihtoehtoja. Itse rakastan eniten vanhoja leffateattereita, nissä on jotenkin erilainen tunnelma. 

Kluuvikadun Maxim-leffateatteri on paikka, missä olen nuorena suudellut pimeässä ekan kerran erästä poikaystävääni elokuvan pyöriessä. Muistan sen aina. Edelleen pidän leffassakäymistä hyvänä ekatreffi-paikkana; saa tietää aika paljon toisen mausta, on puheenaihetta leffan jälkeen ja siinä on tiettyä intimiyttä istua toisen vieressä pimeässä. Jos haluaa, voi kokeilla myös haukotusvenytys-temppua (tietäjät tietää), että pääsee lähemmäs.

Nyt vanha suosikkileffateatterini Kluuvikadun Maxim on avautunut uudestaan täysin remontoituna, uudessa loistossaan, mutta vanhoja perinteitä ja arkkitehtuuria kunnioittaen.Tämä leffateatterihan on Suomen vanhin, jo vuodesta 1909 ja kaikilla helsinkiläisillä on siitä muistoja. Minä pääsin etukäteen kurkkimaan uudistusta ja ottamaan vähän valokuvia. 











Muistan kun nuorena haaveilimme Suomessa ranskalaisesta tavasta katsoa leffoja teatterissa, sillä siellä sai juoda kaljaa ja syödä. Nyt voi Kluuvikadun Maximissakin. Siellä leffapenkit ova nojatuoleja ja jokaisen tuolin vieressä on pieni pöytä, mihin voi ostaa ja viedä sekä pientä syötävää että juomia.  Ruuat tulevat naapurista Fazer Cafesta, joka on toiminut elokuvateatterin vieressä jo vuodesta 1891. 



Ihanaa on kun erilaisten pikkusyötävien kanssa on mahdollista nauttia lasi viiniä tai olutta ihan siellä leffassa. Myös kupillisen kahvia voi halutessaan saada avecin kera ja lisäksi valikoimasta löytyy erikoisoluita ja samppanjaakin. Tarjoilut voi tilata valmiiksi etukäteen verkosta tai paikan päältä teatterin aulabaareista. Jee!














Ihan perusleffateateri Maxim ei ole, vaan ohjelmistossa tulee olemaan paljon eurooppalaisia laatuelokuvia sekä tuoreita Golden Globe -palkittuja elokuvia sekä Oscar-leffojakin.  Lisäksi Maximissa tulee olemaan torstaisin klubi-ilta, jonka ensimmäisenä elokuvana on
klassikko Blues Brothers vuodelta 1980(lempileffoja!). Elokuvien lisäksi Maximissa esitetään kultturikeskiviikkoisin valikoima Event Cinema -näytöksiä kuten balettia sekä teatteria  ja taidedokumentteja. 

Minä, Elsa ja Isyyspakkaus-blogin Tommi rakastamme kaikki leffassakäyntiä. Kuuntele Elsan ja Anikon Kuplasta, mitä muuta me rakastamme kotikaupungissamme Helsingissä. Klikkaa suoraan tästä! 

Osallistu myös Kluuvikadun Maximin leffalippujen arvontaan Radio Helsingin Facessa 12.2. asti. 

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Miten minä pidän oluttastingin?

Yhteistyössä Kippis & Radio Helsinki & HOK-Elannon Oluthuoneet


Pidän paljon oluttastingeja, sekä ruuan kanssa että ilman. Joskus vuosi sitten laskin, että olen puhunut oluesta vuosittain noin 2500-3000 ihmiselle, eli tässä viidentoista vuoden ajan yli neljällekymmenelletuhannelle ihmiselle. Pari asiaa on toivottavasti opittu tastingien pitämisestä.

Käyn myös itse paljon sekä toimittajan että kuluttajan ominaisuudessa tastingeissa ja välillä näen, miten pienet asiat saavat koko tastingin menemään pieleen.

Ajattelinkin nyt jakaa omat vinkkini siitä, miten kannattaa pitää hyvä oluttasting. Nämä ovat sitten minun vinkkejäni, joten jos olet eri mieltä, se sallittakoon.


Ensin ihan käytännön järjestelyt. Nämä samat asiat olen listanut toisessa olutkirjassani Niin Monta Olutta, mutta laitetaan ne nyt tännekin muistiin. 

Järjestä olutpruuvi

Valitse pruuvillesi teema, joka voi olla eri oluttyylien esittely, sesonki(jouluoluet), alueellinen(tietty maa/maanosa), väri (tummat oluet) tai eri oluttyypin variantit. Oluisiin vihkiytyneet voivat myös tehdä pruuveja samoista oluista eri-ikäisinä. Voit rakentaa olutpruuvin myös oluiden eroavaisuuksien varaan, jolloin voidaan vertailla joko eri oluttyyppejä keskenään tai saman oluttyypin oluiden eroja.

Hyviä perus-pruuviteemoja ovat: 
- Eri oluttyypit: esimerkiksi vaalea lager, vehnäolut, vaalea ale, dobbelbock ja porter.
- Jonkun maan oluet: esimerkiksi englantilaiset, yhdysvaltalaiset tai belgialaiset. Tai suomalaiset!
- Oluttyypin alueelliset erot: esimerkiksi eri maiden tai maanosien ale-oluet, vehnäoluet tai lager-oluet.
- Tummat oluet tai vaaleat oluet.
- Hyvin humaloidut oluet tai ei-humaloidut oluet. 
-   Sesonkioluet, esim. jouluoluet.
-   Saman oluttyypit eri oluet, vaikka erilaiset IPA-oluet
-    Samalla humalalla humaloidut oluet
- Hyvin erikoiset oluet
 
Olutmaistelun voi järjestää joko avoimena, puolisokkona tai täysin sokkona. Avoimessa pruuvissa kaikki tietävät maistettavat tuotteet etukäteen. Puolisokossa tiedetään tuotteet myös muttei niiden järjestystä. Täysin sokossa maistelussa tuotteet tulevat täytenä yllätyksenä. Itse suosittelen tastingissa puolisokko- tai avointa pruuvia, näin pystytään paremmin syventymään oluiden luonteeseen eikä aika mene olutmerkkien arvailemiseen. 

Olutpruuviin kannattaa valita arvioitavaksi 4–8 olutmerkkiä. Oluiden maistelu etenee aina kevyestä tuhdimpaan, vaaleammasta tummempaan. Huomiota kannattaa kiinnittää oluen alkoholipitoisuuteen, hedelmäisyyteen ja maltaan mahdolliseen paahteisuuteen. Maista aina katkeruudeltaan miedompi olut ensin.


Varaa olutpruuviin mukaan myös: 
- Tulppaaninmuotoiset lasit, aromilasit tai viinilasit, jokaiselle oluelle omansa.
- Tarkista etukäteen että oluet ovat kylmässä. 
- Jokaista maisteltavaa olutta noin 5–10 cl/hlö. Kaada pruuvioluet maltillisella vaahdolla, koska liian paksu vaahto vaimentaa maistamiskokemusta tuoksujen osalta.
- Patonkia ja hiilihapotonta vettä laseineen makuhermojen neutralisoimiseen.
- Voit myös kopioida ottaa jostain olutkirjasta (Vink, vink, Niin Monta Olutta on alessa) oluenarviointilomakkkeen pruuvin avuksi. Halutessasi käytä avuksi oluen aromipyörää (Haha, sekin on kirjassani).
 


Itse pidän eniten pitää olut- ja ruokatastingeja koska on parasta syödä samalla kun juo. Joten kun minut kutsutaan pitää tasting, niin ensimmäiseksi kysyn voinko ottaa ruokaa messiin myös. 

Jos osallistun tastingiin kuulijana, niin silloinkin valitsen mielellään tastingeja, jossa on ruoka myös läsnä. Minusta vaan kaikki juoma maistuu paremmalta ruuan kanssa. (Tosin pidän myös kahden juoman yhdistämisestä tastingissa, paitsi viskin ja oluen. Mutta aion päästä yli viski-&olutastinginhostani ja opiskella sitä lisää keväällä). 


Olut ja ruoka -pruuvien järjestäminen  

Olut ja ruoka -pruuvin tavoitteena on löytää yhdistelmiä, jotka maistuvat vielä paremmalta yhdessä kuin erikseen. 

Valitse pruuville teema: 
-          Joku maa, sen oluet ja ruuat, vaikka Italia
-          Raaka-aine, vaikka makkara, suklaa, juusto, karkki, kakku
-          Sesonki, esim. jouluruuat
-          Erilaiset pizzat ja oluttyypit
-          Jälkiruuat ja erilaiset oluet
-          Ruokatyyli, vaikka katuruoka ja sen kanssa sopivat oluet

Valitse arvioitavaksi 4–6 olutta ja 4–6 ruokapalaa. Oluita ja ruokapareja voidaan maistella yksi olut kerrallaan keskustellen. Huomiota kiinnitetään olut ja ruoka -parin yhteensopivuuteen ja makuharmoniaan.

Varaa maisteluun samat varusteet kuin olutpruuviinkin. Varaa lisäksi ruoka-aineet. Varaa myös mahdollisuuksien mukaan ruokalautanen, pikkuhaarukat ja lautasliinoja sekä leipää tai voileipäkeksejä suun neutraloimiseen.

Tastingissa maistata näin:         
-  Ensin maistetaan pelkkä olut ja sitten olut ja ruokapala yhdessä.
-   Nuuhki. Vie lasi lähelle nenää tai työnnä nenä lasiin ja nuuhkaise syvään. Maista olutta. Ota lasista reilu siemaus olutta. Nielaise olut lopuksi.  Lopuksi arvioi oluen jälkimaku.
-        Maista yhdessä ruokaa ja olutta. Laita ensin suuhun ruoka. Kun olet nielaissut ruoan, siemaise heti olutta perään ja arvioi molemmat maut yhdessä. Maistuuko jompikumpi enemmän? Onko oluen maku parempi ruoan kanssa vai ilman? Onko ruoan maku parempi oluen kanssa vai ilman? 

Toistan, tavoitteena kun on löytää yhdistelmiä, jotka maistuvat yhdessä paremmilta kuin erikseen.
 



Tastingissa puhuminen


Sitten itse tastingin pidosta ja siellä puhumisesta. Ensi todettakoon, että kaikki tekevät sen omalla tavallaan, joten minä kerron, miten minä teen sen, kun puhutaan nimenomaan peruskuluttajille pidettävistä tastingeistä (kun opetan ravintolajengiä tai kaupan ihmisiä, asiat menevät erilailla, koska silloin oppiminen ja sen työssähyödyntäminen on tärkeää, kun taas kuluttajatastingeihin tullaan nauttimaan).

Kuluttajatastingeissa minusta on ensinnäkin tärkeää, että ihmisillä on olutta kädessään heti alussa, koska se herättää tunnelman ja vapauttaa kielenkannat kyselemään lisää heti alussa. Eli kaadan ensimmäisen oluen heti tastingin alkaessa. Näin ihmiset saavat heti mitä ovat odottaneet, koska kyllähän tastingjuttujen lisäksi halutaan maistaa sitä oluta.

Oman kokemukseni mukaan ei kannata käydä oluen valmisusta mitenkään perusteellisesti läpi, koska se ei jää mieleen, jos ei oluesta mitää tiedä. Kannattaa mieluummin kertoa mielenkiintoisia yksityiskohtia tai knoppitietoja vaikka raaka-aineista tai prosessista, tyyliin "Tummissa oluissa käytettävä ohramallas paahdetaan samalla lailla kuin kahvipavut ja siitä tulee oluen tumma väri".

 Mielenkiintoista on että, tastingissa pidetään luvuista, vaikka kukaan ei niitä jälkikäteen muista, joten sellaiset yksityistiedot kuten "yhdessä olutpullossa on 1000 ohranjyvää", tai "olut on 8000 vuotta vanha" ovat aina kuulijoista mielenkiintoisia. Jos olueen liittyy henkilökohtaisia tarinoita, ne ovat aina parhaita, joten varsinkin panimoyrittäjien kannataa suosia näitä, esim. "olut on nimetty tyttäreni mukaan" tai "olen itse laittanut chilit tynnyriin kypsymään stoutin kanssa". Ja vaikka ei olisi oluta itse tehnytkään, siihen voi sitoa jonkun henkilökohtaisen muiston, jonka avulla saa ihmisiä muodostamaan omia tunnesiteitä olueen. Itse kerrron paljon omaan oluthistoriaani liittyviä juttuja.

Oluita kannattaa maistattaa noin 15 minuutin välein, niin saa hyvin sen tastingin peruskeston eli 1-1,5 tuntia rytmitettyä. Jos on paljon oluita ja lyhyempi aika, niin kannattaa laittaa sitten 10 minuutin välein. Tarkeintä on, että olutta maistatetaan tasaisesti koko tastingin ajan, EI niin, että ensin alustetaan kuivin suin pidempi aika ja sitten vasta maistetaan. Yleensä näin toimimalla ihmiset ovat kärsimättömiä, kun odottavat olutta, jota ei heti tule, ja loppuun tulee kiire maistattaa oluita.

Siihen tasaisin väliajoin maistattamiseen tulee aika hyvä rutiini, kun jaksaa treenata aikatauluttamista jokaisessa tastingissa. Itse teen sen jo niin automaattisesti, etten edes huomaa. 15 minuuttia on muuten hyvä aika maistattaa olutta - niin nopeimmat ovat jo juoneet oman oluensa mutta hitaammatkin ehtivät vähän nautiskella ennen seuraavaa.

Itse keskustelen todella paljon yleisön kanssa, kysyn aina mielipiteen jokaisesta oluesta ja kyselen myös muita olueen liittyviä knoppitietoja (Miten paljon olutta juodaan Suomessa? Mikä on yleisin oluenkäyttötilanne vain Suomessa?). Kysymysmuodossa asiat painuvat enemmän ihmisten mieleen, koska he joutuvat pohtimaan niitä hetken. Samalla saadaan ihmiset keskustelemaan enemmän, ettei tunnelma ole liian koulumainen. Itse en halua luennoida oluesta, vaan haluan olla tosi helposti lähestyttävä tastingeissa.

Omat lempiaiheeni ovat olutjutustelussa historia, maku ja ruoka, mutta jokaisella voi olla oma lempiteemansa. Minusta historia on mielenkiintoista ja siksi ammennan omia olutjuttujani sieltä. Pidän nimenomaan ihmiskohtaloiden kertomisesta ja siitä miten ne linkittyvät olueen. Jos ei historia tunnu omalta alalta, voi kertoa juttuja myös laajemmin valmistuksesta. Itse kerron oluen valmistuksesta nimenomaan maun kannalta ja yritän pitää tekniset yksityiskohdat minimissä. Kerron aina myös jokaisen oluen kohdalla sen ruokakäytöstä, onko hyvä ruuanlaittoon tai mihin ruokiin olut sopii. Jos oluesta löytyy ruokatarina, kerron myös sen.

Mietin myös yleensä kohderyhmän mukaan tarinani. Jos tiedän, että paikalla on vain naisia, jutut ovat hieman erilaisia kuin vain miesyleisöllä. Samoin huomioin että onko paikalla pääasiassa jo oluesta tietäviä vai tietämättömiä. Menen aina yleisön mukaan.


Oma tastingin pito lyhyesti:
- Aina olutta heti tastigin alussa
- Oluet tahditettuna 10-15 minuutin välein
- Paljon kontaktia yleisöön
- Etukäteen mietittyjä juttuja kohderyhmän mukaan.

 Toivottavasti nämä ohjeet auttavat, jos tastinginpito mietityttää!

Radio-ohjelmani Kippis käsitteli tastinginpitoa olut&viskijaksossaan, voit kuunnella sen TÄÄLTÄ.
Käy myös katsastamassa Elämyspäivien oluttastingit, vapaat ajat löydät TÄÄLTÄ.